Mä oon oikeestaan odotellu et jotain kirjoittamisen arvoista tapahtuis, mut eipä oikeen oo mitään uutta kerrottavaa. Eilen kävin levittämässä cv:tä kaupungilla ja nyt vaan oottelen taas lauantain lehteä ja työpaikkailmoituksia. Yhessä kahvilassa oli hirveen kiva täti, se kauheesti valitteli et ei nyt just oo heillä mitään tarjota mut hän kyselee kavereilta ja jos kuulee et jotain töitä ois ni soittelee sitten :) Tää oli siis cafe Pane cucina joka haki työntekijää viikko tai kaksi sitten, mut menin väärään kahvilaan, se oikea paikka ois ollu jonkun matkan päässä, mut tää täti haukku sen paikan ihan pystyyn niin jätin menemättä. Oli kuulemma ennen ollut siellä pomona...No, nyt vaan ootellaan et joku soittaa ja haluaa mut töihin :)

Siinä sitten olikin kaikki mitä on tän kymmenen päivän aikana tapahtunut, alkaa olee mitta täynnä tekemättömyyttä ja tätä hiton vajaa!

Nyt on lomat lomailtu ja alkais ankara työn etsintä. Oli ihan kivan lämpöset ilmat tosin yöt oli ihan älyttömän kylmiä sielläkin. Oltiin Gold coastilla 6 yötä, se on aika lailla sellanen turistirysä mihin en kyllä enää lähe. Ainoa tavoite oli käydä sellasella päivän kestävällä sukellus retkellä. Varasin sen heti torstaina maanantaille. Maanantaina sitten oottelin hotellin edessä kyytiä mut eipä sitä ikinä tullut. Ne oli laittanu mut perjantain ryhmään ja joka tapauksessa maanantain sukellus oli peruttu. Mutta eihän mulle siitä ilmotettu kun mä tein niille oharit perjantaina...jolloin muuten satoi ja ukkosti, mitenköhän se sukellus reissu mahto onnistua.

Siellä oli siis ihan satoja retkiä ja tekemistä joka lähtöön. Isoja huvipuistoja ainakin viisi. Otettiin missioksi lähteä katsomaan Sea worldiin. Liput maksoi 79 dollaria nuppi ja Lempiäinen kun olen niin en maksa!!! No olihan niitä tarjouslippuja joka paikassa. Yhessäkin kojussa oli 11 dollaria lippu...kun ostaa myös whale watching risteilyn joten yhteensä vain 110 dollaria per naama. Seuraava olikin sit jo kallis tohon nähden kun oli 2 lippua 40 dollaria, mut ajattelin et aika hyvä diili kuitenkin. Sanoin pojalle et mä otan ne niin se sano et sorry, aussies only...where are you from?-Finland!-Yeah sorry you have to be a real aussie to get the tickets...FINE! Adam ei siis ollut sillon mukana eli vielä oli toivoa. Se lähti niitä hakemaan viimisena aamuna ja eipäs riittänytkään että oli ihan real aussie, piti mennä jotain hotellia ihmettelemään tunnin mittaselle kierrokselle. Ainoa kierros sinä päivänä oli klo 13.00 eli loppuu 14.00 siitä bussi Sea worldiin kello ois ainakin 15.00 kun oltais siellä, se meni kiinni 17.00. Mahtavaa! Loma oli siis erittäin rentouttava koska ei tehty yhtään mitään:) Brisbanessa käytiin pikaisesti lauantaina ottamassa muutamat tynnyri oluet ja moikkaamassa tutui! Kiamassa oli mahtavat ilmat, käytiin jopa uimassa monta kertaa vaikka vesi oli ihan jäätävää!

Tässä on ensimmäinen uusi australialainen ystäväni Rhodie. Ihana pieni sylikoira, joka ei jätä rauhaan ja jota ei millään viitsisi jättää rauhaan. Aina vastassa kun avaa vajan oven. Yleensä myös itkee oven takana ikäväänsä. Cute as!

Näin muuten tv mainoksen missä mainostettiin Labradoodleja jotka on siis labbiksen ja puudelin risteytyksiä. Sain hirveän naurukohtauksen...eihän meillä ole doodleja siellä?

Pakollisia juttuja tuli hoideltua eilen esimerkiksi pankkitili, sim kortti, veronumero ym. nyt vaan odotellaan rahaa sinne tilille :) Mut se on sitten murheena vasta parin viikon päästä. Huomenna lennetään Gold coastille missä ihmetellään ens viikon tiistaihin asti. Viikonloppuna käydään Brisbanessa moikkaamassa kavereita, ellei tulva yllätä niinkuin viimeksi! Gold coastilta lennetään Sydneyyn ja sieltä mennään junalla Kiamaan Adamin sedän luokse. Myös Adamin äiti ja nuorimmat siskot on siellä lomailemassa...mihinköhän vajaan siellä majotutaan?!

Eilen oli mahtava ilma...ainakin puoli tuntia 20 astetta ja aurinkoista:) Ehdittiin me siinä parit isin tarjoomat mölkyt pelata. Tänään ois illalla tiedossa jännittävä kaksintaistelu kun kaksi raudankovaa kokkia taistelee tiukkojen ruokakriitikkojen suosiosta. Kokkien tehtävänä on valmistaa haluamansa pääruoka ja suussasulava jälkiruoka. Eli siis Adam ja serkkunsa Ashlee kokkaa mulle ja Loulle illallista ja me annetaan niille pisteet. Ihan hyvä että ne alko tappelemaan kumpi on parempi kokki :)

2.9.2011

Hahahaa! Sain Adamin huijattua vaihtamaan puolta sängyssä viime yönä. Enhän mä ihan varma ollut mutta aika vakuuttunut kuitenkin et mä sain ekana yönä sen huonomman puolen. Eilen se vielä sano että kyllä me sillä sängyllä viel hetki pärjätään. NO EI PÄRJÄTÄ! Tänään se sit aamulla heräs unettoman yön jälkeen selkä sökönä ja sano että tänään haetaan sänky. Tehtävä onnistunut :) Yritin kysellä minkä kokonen se uus sänky ois et vois vähän mitata niin kuulemma double tai gueen size...ahaa, no kai se sit mahtuu. Ja mahtuhan se, nyt on matkalaukku nurkassa pystyssä ja jos sieltä jotain haluaa ni senkun nostaa näppärästi tähän sängylle ja alkaa kaivamaan. Mutta kyllä oli hyvät unet!

1.9.2011

Se seuraava lento tuntui kestävän ikuisuuden. Ei minuuttiakaan unta. Vieressä ranskalainen vanhempi setä joka ei juurikaan englantia puhunut. Muuten Quantasin kone taisikin olla ausseja täynnä, mate siellä, mate täällä..

Melbourne-Hobart tunnin lennolla meinas väkisin tulla väsy. Onneksi yhdellä lentoemolla oli ensimmäinen päivä ja sitä oli ihan hauska seurata, raukka oli ihan hädissään. Mutta hienosti se meni ja piti mut hereillä :)

Kaikkien lentokenttien pitäs olla niinku Hobartin kenttä, vaan yksi tie joka vie matkalaukuille, jotka on ulko-oven vieressä ja kiitos hei! Odottelin noin 45 minuuttia Adamia. Lentokentän ainut kahvilakin sattui olemaan auki ja sain aamukahvit. Oli vähän ujo olo nähdä Adamia taas mutta se tais siinä automatkalla hävitä taas se ujous. Perillä näin Loun (täti) vaikka toivoin ettei kukaan joutuis näkemään mua ennen vähintään 24h:n unia :) Olinkin myöhemmin ihan varma että puhuin sille suomea, mutta ei se ainakaan sanonu ettei ymmärrä sanaakaan. Suihkuun ja nukkumaan noin klo 16. Adam herätti klo 22 kun tuli itse nukkumaan, mä olin ihan virkeä. Yö oli todella mielenkiintoinen 90cm sängyssä jossa keskellä oli kauhea rotko. Eikä mua siis edes väsyttänyt. Aamulla Adam lähti töihin ja sain koko sängyn itselleni. Heräsin n. 12.30.

30.8.2011

Meni ihmeen kivuttomasti se 11,5 tuntia. Water for Elephants, iltapalaa, unta, RIO, aamupalaa ja kappas: Singapore! Kentällä ilmainen internet, jee! Ei siitä tosin paljon iloa ollut kun läppäri oli tietty lataamatta eikä johto sopinut. Ei uusia tuttavuuksia lennolta, ei kukaan vieressä pelaamassa Yo man, Yo bitch :) Sain siis röhnöttää mieleni mukaan, ei ihme että tuli uni. Aikaa seuraavaan lentoon kaksi tuntia 15 minuuttia.

29.8

Noin puoli tuntia ennen lähtöä sitä sitten viimein tajus et on lähdössä ja alko hillitön itkeminen. Miks sitä ikävää pitääkin etukäteen itkeä!? No, kentällä alotin taas vaikka edes Laura ei sortunut :) Koneessa sitten kaikki ennakkokoti-ikävä vaihtui jännitykseen. Mitä siellä Australian päässä oikeen odottaa. Noh, sitä on noin 11,5 tuntia aikaa miettiä Finnairin sinisillä siivillä lennettäessä.